Tiesin kolmannen vuoden syksyllä, että keväällä haluaisin tehdä töitä koulun ohella täyspäiväisesti. Opintoni olivat sen verran hyvällä mallilla, että tämä tuntui mahdolliselta. Muutama kurssi oli enää suorittamatta ja kandintutkinto olisi paketissa. Selasin joulukuussa läpi erilaisia rekrytointisivustoja ja pistin hakemuksia menemään sitä mukaa, kun kiinnostavia paikkoja ilmaantui. Alkuvuodesta sain sitten kutsun haastatteluun Kelalle. 

Aloitin Kelalla toisena verkkoviestinnän harjoittelijana Kanta-palveluissa maaliskuussa. Kaikki alkoi todella vauhdilla ja ensimmäiset päivät menivät julkaisujärjestelmien ja organisaation käytäntöihin perehtyen. Kela on poikkeuksellinen organisaatio siinä mielessä, että koko viestintäyksikköön kuuluu noin 60 henkeä. Kanta-viestinnän tiimi on kuitenkin tiivis ja seitsemän hengen porukkaan oli helppo päästä mukaan. 

Kanta.fi -verkkosivujen sisällön editointi, kirjoittaminen ja julkaisu ovat keskeisin osa harjoitteluani. Toisena suurena osa-alueena on ollut yhteistyö THL:n kanssa: kevään projekti oli saada siirrettyä THL:n sisältöjä kanta.fi-verkkosivuille. Näiden lisäksi olen päässyt tekemään saavutettavuusviestintää. 

Harjoitteluni alkoi jännittävään aikaan, sillä ehdin työskennellä Kelan päätalolla vain pari viikkoa ennen kuin koronakriisi puhkesi Suomessa. Etätöihin siirtyminen kävi helposti ja Skype-palaverit olivat osa toimiston arkea jo entuudestaan. Koronan vaikutukset näkyivät myös Kanta-viestinnän työpöydällä. Pääsin kevään aikana tutustumaan prosessiin ja tekemään korona-aiheista viestintää, mikä osoittautui todella mielenkiintoiseksi. 

Kanta-palveluista tiesin etukäteen Omakannan, mutta muuten palvelu oli minulle tuntematon. Sosiaali- ja terveysviestintä kuuluu kuitenkin omiin kiinnostuksen kohteisiini ja aikaisempaa kokemusta löytyi yksityiseltä puolelta, joten substanssi ei ollut täysin vierasta. Teen paljon töitä yhdessä toisen verkkoviestinnän harjoittelijan kanssa, eikä vaikeiden kokonaisuuksien kanssa tarvitse koskaan jäädä yksin. 

Harjoitteluni jatkuu läpi kesän aina elokuun loppuun asti. Odotan mielenkiinnolla, mitä viimeisen pari kuukauden aikana pääsen vielä tekemään. 

Teksti: Mona Zabihian

Kuva: Toni Pakarinen