Media ry

Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijat

Kandidaatin tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyytensä tieteellisen ajattelun soveltamiseen ja kykyä käsitellä yhteiskuntatieteellisiä ongelmia. Tutkielma on ensisijaisesti seminaarin tai muun soveltuvan kurssin yhteydessä tehtävä kirjallinen työ. Tutkielma arvostellaan asteikolla 0 = hylätty, 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen.

Kandidaatintutkielma on tiettyyn kysymyksenasetteluun ja perusteltuun rajaukseen pohjautuva katsaus tutkimuskirjallisuuteen. Tutkielmana toimii usein kirjallisuuskatsaus joka ei pidä sisällään empiirisen tutkimusaineiston keruuta tai analyysiä. Pienen tutkimusaineiston käyttö on kuitenkin sallittua. Tutkielma sisältää siis kaikki tieteellisen tutkimuksen perustelementit: tutkimusongelman, käsitteitä ja teoreettisia näkökulmia yhdistävän viitekehyksen, analyysin, tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman ohjepituus on 25 sivua.

Monille opiskelijoille yhdeksi kinkkisimmistä kysymyksistä muotoutuu se minkä aiheen valitsee tutkielmansa kohteeksi. Ennen kandiseminaarin aloittamista opiskelijalle on eduksi pohtia minkä teeman haluaa kandiinsa. Aiheen valinta ennen seminaaria ei ole välttämätöntä ja monille aihe täsmentyykin seminaarin aikana (joskus jopa täysin toiseksi alkuperäisestä ajatuksesta). Olemme koonneet tälle sivulle esimerkkejä vanhoista kandidaatin tutkielmista, joita viestinnän opiskelijat voivat hyödyntää hakiessaan inspiraatiota omille kirjoituksilleen. Tämän lisäksi uudet opiskelijat voivat nähdä minkälaisia tutkielmia viestinnän opinnoista on mahdollista tehdä, sekä saavat kosketuspintaa oppiaineen monipuolisiiin teemoihin. 

Alla esitellään kandidaatin tutkielmia, jotka ovat julkaistu kirjoittajien luvalla. Tutkielmista on tuotu esiin arvosana, sekä joitain arvosteluperusteita. Mikäli haluat myös oman työsi esille tälle sivulle otathan yhteyttä Median hallitukseen. 

  • Tietoa ja turvaa kriisien keskellä – Journalistien eettinen tasapainoilu lapsille suunnatussa kriisiuutisoinnissa
    • Tutkielma käsittelee mediaeettisestä näkökulmasta lapsille suunnatun kriisiuutisoinnin ominaispiirteitä sekä sitä, miten lasten viestinnälliset ja episteemiset oikeudet otetaan huomioon heille suunnatussa kriisiuutisoinnissa. Aihetta lähestytään kirjallisuuskatsauksen ja lasten uutisia tekevien toimittajien haastatteluiden kautta.
    • Tutkielma on arvosteltu arvosanalla 5, ja se on saanut kiitosta kokonaisuuden eheydestä, harvinaisen syvästä ja laajasta perehtyneisyydestä tutkimuskirjallisuuteen sekä teorian ja empiirisen aineiston nivomisesta yhteen. Kehityskohteeksi nostettiin tutkielman runsaus: aiheen käsittely olisi hyötynyt tarkemmasta rajauksesta.
  • Äänet yhteiskunnan marginaaleista: hip hop -kulttuuri vastajulkisuutena.
    • Tutkielma käsittelee hip hop -kulttuurin suhdetta julkisuuteen ja alakulttuurien asemaa vastajulkisuutena. Kyseessä on erinomainen esimerkki viestinnän oppiaineen mahdollisuuksista valita juuri itseään kiinnostava ilmiö. 
    • Tutkielma on arvosteltu arvosanalla 5 ja on saanut kiitosta monipuolisuudesta ja johdonmukaisuudesta. Kehitettäväksi jäi tutkimuskysymysten tiivistäminen sekä väliotsikoiden vähentäminen.
  • ”Extra sackey” ,Punk in Finland -keskustelupalstan Syvä pääty -alue verkkoyhteisönä
    • Tutkielmassa kartoitetaan suomalaisten keskustelupalstojen yhteisöllisyyttä, ja sovelletaan havaintoja yksittäisen keskustelualueen tarkastelussa.
    • Tutkielma on arvosteltu arvosanalla 4, ja se on saanut kiitosta laajasta ja onnistuneesti sovelletusta lähdeaineistosta, sujuvasta rakenteesta sekä johdonmukaisuudesta. Aiheen tiukempi rajaus olisi voinut kohentaa tutkielman tasoa.
    • Mediakriminologiaan keskittyvä tutkielma käsittelee oikeustapausten ympärille muodostuvaa julkisuutta eli “mediakäräjiä” sekä syyllisyyskäsitysten muodostumista. Esimerkkeinä käsitellään tapauksia, joissa oikeustuomio näyttäytyy ristiriitaisena julkisen mielipiteen kanssa.
    • Tutkielma on arvosteltu arvosanalla 5, ja se on saanut kiitosta hyvästä tieteellisestä esitystavasta, kokonaisvaltaisesta otteesta sekä omaperäisyydestä. Kehitetyskohteeksi nostettiin loppukeskustelun vahvistaminen.
  • Elämämme biisit ja poliitikot – Musiikin rooli poliitikkojen viihdejulkisuudessa
    • Tutkielma on arvosteltu arvosanalla 5. Arvioinnissa kiitosta sai erityisesti ajankohtaisen ja kiinnostavan aiheen valinta, argumentaatio, kirjoitustyylin napakkuus ja loogisuus sekä yleisesti keskeisten käsitteiden esittely ja soveltaminen. Kehitettäväksi jäi joidenkin lähteiden tarkempi avaaminen, tiivistelmässä oleva kuvailu ja tehtävänasettelu.